Tutkimus

Olen koulutukseltani filosofian tohtori, joka on väitellyt kulttuuriantropologian oppiaineesta. Tutkimusaiheitani ovat biseksuaalisuus Suomessa, seksuaalivähemmistöpolitiikka, japanilainen populaarikulttuuri ja seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta.

Yleistajuista tietokirjaa varten olen tutkinut myös prokrastinaation eli kotvimisen merkitystä työpaikoilla ja sen roolia mielenterveydelle. Kirja ilmestyi syksyllä 2018 nimellä Kotvimisen vallankumous, ja sen kaksi muuta kirjoittajaa ovat Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki.

Muita tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitani ovat suomalainen kansanperinne, ihmissusimyytit, historian elävöittäminen pedagogisena ilmiönä sekä kansainvaellusaika.

Opetus ja esitelmät

Olen kokenut ja varma esiintyjä, joka huomioi yleisönsä kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Olen tarinoinut lapsille, opettanut ammattikoululaisia ja lukiolaisia, kurssittanut kansanopistossa, ohjannut yliopisto-opiskelijoita, viihdyttänyt pieniä yleisöjä ja puhunut kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa.

Oulun yliopiston kulttuuriantropologian ja sukupuolentutkimuksen oppiaineissa olen opettanut mm. antropologian teoriaa, etnografian perusteita, seksuaalisuuden tutkimusta, kulttuurin muutosta, sukupuolittunutta väkivaltaa käsittelevän kurssin sekä pitänyt irtonaisia luentoja japanilaisesta populaarikulttuurista, queer-teoriasta ja pornosta. Olen myös ohjannut opinnäytetöitä ja vetänyt sekä kandiseminaaria että graduseminaaria.

Vaasan yliopistossa puolestaan opetin kertaalleen kulttuuriantropologian peruskurssin kansainvälisille opiskelijoille. Helsingin ja Lapin yliopistoissa olen pitänyt satunnaisia luentoja seksuaalisuuden tutkimuksesta. Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksessa olen opettanut kulttuurien kohtaamisen peruskurssia. Paukkulan Nuoriso-opistolla Mikkelissä olen opettanut elämäkertakirjoittamista.

Lisäksi olen pitänyt luentoja kirjastoilla, kouluilla, kansanopistoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi seksuaalivähemmistöhistoriasta, shamanismista, ihmissusimyyteistä, historian elävöittämisestä, naisrepresentaatioista sarjakuvissa ja Tolkienin suhteesta Kalevalaan.

Opetan ja esitelmöin sekä suomeksi että englanniksi, niin nuotion äärellä kuin luentosaleissa.

Tallenteet

Paleofiktion kirjallisuusarkeologinen kaivauskertomus. Rock Art Day, Ristiina 9.10.2021.

Luolamiespornoa – Tallenne paleofiktiota käsittelevästä keskustelusta Tomi Kiilakosken kanssa
Erotiikan muusat -ilta Muusajuhlilla 10.8.2021. Keskustelumme alkaa tallenteen kohdasta 44:40.

Kivikauden kumina – keskustelua paleofiktiosta. Tähtivaeltaja-podcast 12.4.2019, Aleksi Kuutio.

Tekstit

Tieteellisten artikkelien lisäksi kirjoitan yleistajuisia lehtijuttuja sekä kirja-, elokuva- ja tapahtuma-arvosteluja. Olen avustanut vuosien varrella vakituisesti mm. Kaltiota, Säröä, Anime-lehteä, JapanPop-lehteä, Z-lehteä, Oulun ylioppilaslehteä ja Tulvaa.

Vuosina 2005-2010 toimin Suomen Queer-tutkimuksen lehden päätoimittajana ja toimituskunnan jäsenenä. Vuosina 2005-2008 työskentelin yhdessä Sanna Karkulehdon kanssa ja vuosina 2009-2010 yksin.

Lehtijuttuja ja esseitä

Ruusuja, verta ja ihania värejä. Kaltio 1/2022. Elokuvaohjaaja Hanna Bergholmin haastattelu.

Demokratian yksinkertaistamisesta. Kaltio, joulukuu 2021.

Fasistisesta omimisesta. Kaltio, toukokuu 2021.

Tavallinen saksalainen professori. Kaltio, maaliskuu 2021.

Ei pelkkää ”luolamiespornoa” – paleofiktio vie lukijan seikkailulle fiktiivisiin kivikausiin. Suomen Kuvalehti 20.12.2020.

Paleofiktion kirjallisuusarkeologinen kaivauskertomus. Parnasso 6-7/2020.

Tapa, jota Diogenes harjoitti. Kaltio 6/2020.

Lämpöä ja perheyhteyttä. Kaltio 5/2020. Elokuvaohjaaja Hamy Ramezanin haastattelu.

Avoinna seikkailuille ja sitoutumiselle. Kaltio 4/2020. Monisuhteisuutta käsittelevä essee.

Kotviminen kirjoittamisen keinona. Särö 40-41, 2020. Kotvimista ja kirjoittamista käsittelevä essee.

Suomen etniset vähemmistöt ja liveroolipelit. Loki -roolipeliblogi 7.7.2020. Artikkeli etnisten vähemmistöjen huomioimisesta larpeissa, yhdessä Hanna Puolakan kanssa.

Kuvavälitteistä kirjaintoilua – kirjagram, kritiikki ja yhteisöllisyys. Suomen Arvostelijain Liiton juhlaesseesarja 14.6.2020.

Vanhuuden malleja eri ikäluokille. Kaltio 2/2020. Naisen ikääntymistä elokuvissa ja teatterissa käsittelevä essee.

Historian nivelessä Oder-joella. Stiiknafuulia 30, 2019. Matkakertomus Särö-residenssistä.

Oululaisessa flamencossa pohjoisen ja etelän reunat kohtaavat. Kaltio 5/2019. Lehti-artikkeli oululaisen flamencotoiminnan historiasta.

Kivisten kalajumalien vesillä. Kaltio 1/2017. Essee Iin Krunnien kalajumalaperinteestä.

Tiitu Takalo – Hyeena. SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti 1-2/2010. Sarjakuvataitelija Tiitu Takalon haastattelu.

Kritiikkejä

Elämä näyttää täydelliseltä kuin muna, kunnes murtuu. Hanna Bergholmin elokuva Pahanhautoja. Kaltio 1/2022, verkkolehti.

”Kuka myy itteään ja kenelle?” Niklas Lindgrenin elokuva Huonot naiset. Kaltio 1/2022, verkkolehti.

Kielten ja geenien siirtymisestä. Valter Langin teos Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria. Särö 43-44, 2021.

Kameran edessä kaikki on fiktiota. Hannaleena Haurun elokuva Fucking with Nobody. Kaltio 6/2020, verkkolehti.

Lempeää läheisyyden hunajaa byrokratian tuottamiin haavoihin. Hamy Ramezanin elokuva Ensilumi. Kaltio 5/2020, verkkolehti.

Tohkeissaan tarinoista. Jani Saxellin teos Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille. Särö 40-41, 2020.

Ylisukupolvisen trauman kirjallista selvittelyä. Maggie Nelsonin teos Jane/Punaiset osat. Huoma 2/2020.

Toipumiskertomus. Tiitu Takalon sarjakuva Memento Mori, verkko-Särö 5.5.2020.

Naurukin kuolee lopulta. Näytelmä 60, ensi-ilta 31.10.2019. Kaltio 1/2020, verkkolehti.

”Ei tässä oo kellään helppoo ollu!” Elokuva Teräsleidit, ensi-ilta 3.1.2019. Kaltio 6/2019, verkkolehti.

”Meillä on kamera ja meillä on nahkapuku, mitä muuta me tarvitaan?” Elokuva Rendel, ensi-ilta 22.9.2017. Kaltio, verkkolehti 2017.

Arkeologiasta innovaatioihin ja äideiltä tyttärille. Näyttelyarvio Kalevala Koru -näyttelystä. Kaltio 1/2017.

Slavoj innosti yleisön, mutta performanssi jäi löysäksi. Arvostelu Slavoj Žižekin keikasta Helsingin yliopistolla ja Kiasmassa. Kaltio 2/2010.

Kritiikkejä vuosilta 2001-2007.