Tieto
Tutkimus
Olen koulutukseltani filosofian tohtori, joka on väitellyt kulttuuriantropologian oppiaineesta. Tutkimusaiheitani ovat biseksuaalisuus Suomessa, seksuaalivähemmistöpolitiikka, japanilainen populaarikulttuuri ja seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta.
Yleistajuista tietokirjaa varten olen tutkinut myös prokrastinaation eli kotvimisen merkitystä työpaikoilla ja sen roolia mielenterveydelle. Kirja ilmestyi syksyllä 2018 nimellä Kotvimisen vallankumous, ja sen kaksi muuta kirjoittajaa ovat Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki.
Muita tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitani ovat suomalainen kansanperinne, ihmissusimyytit, historian elävöittäminen pedagogisena ilmiönä sekä kansainvaellusaika.
Opetus ja esitelmät
Olen kokenut ja varma esiintyjä, joka huomioi yleisönsä kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Olen tarinoinut lapsille, opettanut ammattikoululaisia ja lukiolaisia, kurssittanut kansanopistossa, ohjannut yliopisto-opiskelijoita, viihdyttänyt pieniä yleisöjä ja puhunut kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa.
Oulun yliopiston kulttuuriantropologian ja sukupuolentutkimuksen oppiaineissa olen opettanut mm. antropologian teoriaa, etnografian perusteita, seksuaalisuuden tutkimusta, kulttuurin muutosta, sukupuolittunutta väkivaltaa käsittelevän kurssin sekä pitänyt irtonaisia luentoja japanilaisesta populaarikulttuurista, queer-teoriasta ja pornosta. Olen myös ohjannut opinnäytetöitä ja vetänyt sekä kandiseminaaria että graduseminaaria.
Vaasan yliopistossa puolestaan opetin kertaalleen kulttuuriantropologian peruskurssin kansainvälisille opiskelijoille. Helsingin ja Lapin yliopistoissa olen pitänyt satunnaisia luentoja seksuaalisuuden tutkimuksesta. Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksessa olen opettanut kulttuurien kohtaamisen peruskurssia. Paukkulan Nuoriso-opistolla Mikkelissä olen opettanut elämäkertakirjoittamista.
Lisäksi olen pitänyt luentoja kirjastoilla, kouluilla, kansanopistoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi seksuaalivähemmistöhistoriasta, shamanismista, ihmissusimyyteistä, historian elävöittämisestä, naisrepresentaatioista sarjakuvissa ja Tolkienin suhteesta Kalevalaan.
Opetan ja esitelmöin sekä suomeksi että englanniksi, niin nuotion äärellä kuin luentosaleissa.
Tallenteet
Paleofiktion kirjallisuusarkeologinen kaivauskertomus. Rock Art Day, Ristiina 9.10.2021.
Luolamiespornoa – Tallenne paleofiktiota käsittelevästä keskustelusta Tomi Kiilakosken kanssa
Erotiikan muusat -ilta Muusajuhlilla 10.8.2021. Keskustelumme alkaa tallenteen kohdasta 44:40.
Kivikauden kumina – keskustelua paleofiktiosta. Tähtivaeltaja-podcast 12.4.2019, Aleksi Kuutio.
Tekstit
Tieteellisten artikkelien lisäksi kirjoitan yleistajuisia lehtijuttuja sekä kirja-, elokuva- ja tapahtuma-arvosteluja. Olen avustanut vuosien varrella vakituisesti mm. Kaltiota, Säröä, Anime-lehteä, JapanPop-lehteä, Z-lehteä, Oulun ylioppilaslehteä ja Tulvaa.
Vuosina 2005-2010 toimin Suomen Queer-tutkimuksen lehden päätoimittajana ja toimituskunnan jäsenenä. Vuosina 2005-2008 työskentelin yhdessä Sanna Karkulehdon kanssa ja vuosina 2009-2010 yksin.
Lehtijuttuja ja esseitä
Ruusuja, verta ja ihania värejä. Kaltio 1/2022. Elokuvaohjaaja Hanna Bergholmin haastattelu.
Demokratian yksinkertaistamisesta. Kaltio, joulukuu 2021.
Fasistisesta omimisesta. Kaltio, toukokuu 2021.
Tavallinen saksalainen professori. Kaltio, maaliskuu 2021.
Ei pelkkää ”luolamiespornoa” – paleofiktio vie lukijan seikkailulle fiktiivisiin kivikausiin. Suomen Kuvalehti 20.12.2020.
Paleofiktion kirjallisuusarkeologinen kaivauskertomus. Parnasso 6-7/2020.
Tapa, jota Diogenes harjoitti. Kaltio 6/2020.
Lämpöä ja perheyhteyttä. Kaltio 5/2020. Elokuvaohjaaja Hamy Ramezanin haastattelu.
Avoinna seikkailuille ja sitoutumiselle. Kaltio 4/2020. Monisuhteisuutta käsittelevä essee.
Kotviminen kirjoittamisen keinona. Särö 40-41, 2020. Kotvimista ja kirjoittamista käsittelevä essee.
Suomen etniset vähemmistöt ja liveroolipelit. Loki -roolipeliblogi 7.7.2020. Artikkeli etnisten vähemmistöjen huomioimisesta larpeissa, yhdessä Hanna Puolakan kanssa.
Kuvavälitteistä kirjaintoilua – kirjagram, kritiikki ja yhteisöllisyys. Suomen Arvostelijain Liiton juhlaesseesarja 14.6.2020.
Vanhuuden malleja eri ikäluokille. Kaltio 2/2020. Naisen ikääntymistä elokuvissa ja teatterissa käsittelevä essee.
Historian nivelessä Oder-joella. Stiiknafuulia 30, 2019. Matkakertomus Särö-residenssistä.
Oululaisessa flamencossa pohjoisen ja etelän reunat kohtaavat. Kaltio 5/2019. Lehti-artikkeli oululaisen flamencotoiminnan historiasta.
Kivisten kalajumalien vesillä. Kaltio 1/2017. Essee Iin Krunnien kalajumalaperinteestä.
Tiitu Takalo – Hyeena. SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti 1-2/2010. Sarjakuvataitelija Tiitu Takalon haastattelu.
Kritiikkejä
Elämä näyttää täydelliseltä kuin muna, kunnes murtuu. Hanna Bergholmin elokuva Pahanhautoja. Kaltio 1/2022, verkkolehti.
”Kuka myy itteään ja kenelle?” Niklas Lindgrenin elokuva Huonot naiset. Kaltio 1/2022, verkkolehti.
Kielten ja geenien siirtymisestä. Valter Langin teos Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria. Särö 43-44, 2021.
Kameran edessä kaikki on fiktiota. Hannaleena Haurun elokuva Fucking with Nobody. Kaltio 6/2020, verkkolehti.
Lempeää läheisyyden hunajaa byrokratian tuottamiin haavoihin. Hamy Ramezanin elokuva Ensilumi. Kaltio 5/2020, verkkolehti.
Tohkeissaan tarinoista. Jani Saxellin teos Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille. Särö 40-41, 2020.
Ylisukupolvisen trauman kirjallista selvittelyä. Maggie Nelsonin teos Jane/Punaiset osat. Huoma 2/2020.
Toipumiskertomus. Tiitu Takalon sarjakuva Memento Mori, verkko-Särö 5.5.2020.
Naurukin kuolee lopulta. Näytelmä 60, ensi-ilta 31.10.2019. Kaltio 1/2020, verkkolehti.
”Ei tässä oo kellään helppoo ollu!” Elokuva Teräsleidit, ensi-ilta 3.1.2019. Kaltio 6/2019, verkkolehti.
”Meillä on kamera ja meillä on nahkapuku, mitä muuta me tarvitaan?” Elokuva Rendel, ensi-ilta 22.9.2017. Kaltio, verkkolehti 2017.
Arkeologiasta innovaatioihin ja äideiltä tyttärille. Näyttelyarvio Kalevala Koru -näyttelystä. Kaltio 1/2017.
Slavoj innosti yleisön, mutta performanssi jäi löysäksi. Arvostelu Slavoj Žižekin keikasta Helsingin yliopistolla ja Kiasmassa. Kaltio 2/2010.
Biseksuaalisuus
Olen tutkinut suomalaista biseksuaalisuutta yli kahdenkymmenen vuoden ajan: vuonna 1999 aloin tehdä suomalaisten biseksuaalien haastatteluja kulttuuriantropologian pro gradu -tutkielmaani varten. Pro gradu laajeni myöhemmin lisensiaatintutkielmaksi, ja lopulta vuonna 2014 valmistuneeksi väitöskirjaksi, josta työstän parhaillaan syksyllä 2022 ilmestyvää yleistajuista tietokirjaa. Suomalainen biseksuaalisuus. Käsitteen ja kokemuksen kulttuuriset ehdot luotaa suomalaisten biseksuaalien kokemuksia, biseksuaalisuuden käsitteen roolia seksuaalivähemmistöpolitiikassa, biseksuaalisuuteen … Jatka artikkeliin Biseksuaalisuus
Seksuaalisuus ja sukupuoli
Biseksuaalisuus on ollut tärkein tutkimusaiheeni, mutta olen tutkinut myös muita seksuaalisuuksia ja sukupuolisuuksia. Tieteelliset artikkelit Sexualised and gendered violence in educational environments as tools to reproduce and fight for heterosexist domination and pleasure. Co-authors: Vappu Sunnari and Mervi Heikkinen. Proceedings of 1st International Conference ”Values in Education across Boundaries”. Ed. Barbro Widerstedt. Faculty of … Jatka artikkeliin Seksuaalisuus ja sukupuoli
Kotvimisen vallankumous
Kotvimisen vallankumous koitti syksyllä 2018! kotviminen: työn tekemiseen olennaisesti kuuluva tauko, jota ilman työ ei valmistu; käsillä olevaan työhön liittymätöntä toimintaa, joka vie työtä eteenpäin; oman ajan ottamista ajattelulle vääjääminen: jumittamista, tahallista viivyttämistä, ahdistavaa saamattomuutta On aika unohtaa ylenpalttinen tehokkuus ja kotvia! Se on hyödyllistä ja tarpeellista: tauot ja ajattelulle annettu aika ovat osa työtä, eivät … Jatka artikkeliin Kotvimisen vallankumous
Toivon vahvat siivet
Läheisen traumaattinen menetys yhdisti ihmiset eri puolilta Suomea vuonna 2000. Jaettu kokemus tuen puutteesta ja oikeusjärjestelmän ongelmista antoi alkusysäyksen henkirikoksen uhrien läheisten oikeuksia ajavalle järjestölle. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry julkaisee syksyllä 2020 juhlavuotensa kunniaksi tietokirjan Toivon vahvat siivet – Henkirikoksen uhrien läheisten vertaistukitoimintaa 20 vuotta. Teoksen on kirjoittanut kirjailija, kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuo. Teos … Jatka artikkeliin Toivon vahvat siivet
Japanilainen populaarikulttuuri
Tutkin myös japanilaista populaarikulttuuria ja siihen liittyvää suomalaista fanikulttuuria. Erityisesti olen kiinnostunut samansukupuolisesta seksuaalisuudesta mangan yuri- ja yaoi-genreissä, naiseuden representaatioista mangassa ja animessa sekä hentaista ja ecchistä yleensä. Toimin Anime- ja JapanPop -lehtien vakituisena avustajana vuosina 2006-2012. Tieteelliset artikkelit Raiskaus sivuraiteella: RapeLay, etnofetisistinen halu ja torjunta. Yhdessä Jaakko Meriläisen kanssa. WiderScreen.fi 2/2009 Halun leikkiä ja … Jatka artikkeliin Japanilainen populaarikulttuuri
Histel
Olen harrastanut historian elävöitystä Suomen Keskiaikaseurassa ja Oulun Interaktiivisissa Eläytyjissä OIEI:ssa 1990-luvun puolivälistä alkaen enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Viime vuosina olen elävöittänyt historiaa erilaisissa kotiseutujuhlissa, keskiaikatapahtumissa ja Kierikin Muinaismarkkinoilla. Läheisin historiallinen ajanjakso itselleni on Suomen rautakausi. Olen kuitenkin elävöittänyt myös keskiaikaa, Pohjois-Pohjanmaan alueen kampakeraamista kivikautta sekä 1800-luvun talonpoikaiselämää kertomalla tarinoita ja esittelemällä perinnekäsityötapoja. Aiemmin myös … Jatka artikkeliin Histel