Tieto

Tutkimus

Olen koulutukseltani filosofian tohtori, joka on väitellyt kulttuuriantropologian oppiaineesta aiheenani suomalainen biseksuaalisuus. Väitöskirjani Suomalainen biseksuaalisuus. Käsitteen ja kokemuksen kulttuuriset ehdot ilmestyi 2014. Väitöskirjan ja uuden tutkimuksen pohjalta ilmestyi myös yleistajuinen tietokirja Bi- ja panseksuaalisuus vuonna 2022 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana.

Muita tutkimusaiheitani ovat seksuaalivähemmistöpolitiikka, japanilainen populaarikulttuuri ja seksualisoitunut ja sukupuolistunut väkivalta.

Yleistajuista tietokirjaa varten olen tutkinut myös prokrastinaation eli kotvimisen merkitystä työpaikoilla ja sen roolia mielenterveydelle. Kirja ilmestyi syksyllä 2018 Kariston kustantamana nimellä Kotvimisen vallankumous, ja sen kaksi muuta kirjoittajaa ovat Jonna Pulkkinen ja Katri Rauanjoki.

Muita tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitani ovat suomalainen kansanperinne, ihmissusimyytit, historian elävöittäminen pedagogisena ilmiönä sekä kansainvaellusaika.

Opetus ja esitelmät

Olen kokenut ja varma esiintyjä, joka huomioi yleisönsä kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Olen tarinoinut lapsille, opettanut ammattikoululaisia ja lukiolaisia, kurssittanut senioreja kansalaisopistossa, ohjannut yliopisto-opiskelijoita, viihdyttänyt pieniä yleisöjä ja puhunut kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa.

Oulun yliopiston kulttuuriantropologian ja sukupuolentutkimuksen oppiaineissa olen opettanut mm. antropologian teoriaa, etnografian perusteita, seksuaalisuuden tutkimusta, kulttuurin muutosta, sukupuolittunutta väkivaltaa käsittelevän kurssin sekä pitänyt irtonaisia luentoja japanilaisesta populaarikulttuurista, queer-teoriasta ja pornosta. Olen myös ohjannut opinnäytetöitä ja vetänyt sekä kandiseminaaria että graduseminaaria.

Vaasan yliopistossa puolestaan opetin kertaalleen kulttuuriantropologian peruskurssin kansainvälisille opiskelijoille. Helsingin ja Lapin yliopistoissa olen pitänyt satunnaisia luentoja seksuaalisuuden tutkimuksesta. Oulun kulttuurin ja tekniikan oppilaitoksessa olen opettanut kulttuurien kohtaamisen peruskurssia. Elämäkertakirjoittamisen ja luovaa kirjoittamisen kursseja olen vetänyt Vuolle-opistolla Oulussa ja Paukkulan Nuoriso-opistolla Mikkelissä.

Lisäksi olen pitänyt luentoja kirjastoilla, kouluilla, kansanopistoilla ja erilaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi seksuaalivähemmistöhistoriasta, shamanismista, ihmissusimyyteistä, historian elävöittämisestä, naisrepresentaatioista sarjakuvissa ja suomalaisesta spekulatiivisesta fiktiosta.

Opetan ja esitelmöin sekä suomeksi että englanniksi, niin nuotion äärellä kuin luentosaleissa.

Kuva: Antti J. Leinonen

Tallenteet

Paleofiktion kirjallisuusarkeologinen kaivauskertomus. Rock Art Day, Ristiina 9.10.2021.

Luolamiespornoa – Tallenne paleofiktiota käsittelevästä keskustelusta Tomi Kiilakosken kanssa
Erotiikan muusat -ilta Muusajuhlilla 10.8.2021. Keskustelumme alkaa tallenteen kohdasta 44:40.

Kivikauden kumina – keskustelua paleofiktiosta. Tähtivaeltaja-podcast 12.4.2019, Aleksi Kuutio.

Tekstit

Tieteellisten artikkelien lisäksi kirjoitan yleistajuisia lehtijuttuja sekä kirja-, elokuva- ja tapahtuma-arvosteluja. Olen avustanut vuosien varrella vakituisesti mm. Kaltiota, Säröä, Anime-lehteä, JapanPop-lehteä, Z-lehteä, Oulun ylioppilaslehteä ja Tulvaa.

Vuosina 2005-2010 toimin Suomen Queer-tutkimuksen lehden päätoimittajana ja toimituskunnan jäsenenä. Vuosina 2005-2008 työskentelin yhdessä Sanna Karkulehdon kanssa ja vuosina 2009-2010 yksin.

Lehtijuttuja ja esseitä

Ruusuja, verta ja ihania värejä. Kaltio 1/2022. Elokuvaohjaaja Hanna Bergholmin haastattelu.

Demokratian yksinkertaistamisesta. Kaltio, joulukuu 2021.

Fasistisesta omimisesta. Kaltio, toukokuu 2021.

Tavallinen saksalainen professori. Kaltio, maaliskuu 2021.

Ei pelkkää ”luolamiespornoa” – paleofiktio vie lukijan seikkailulle fiktiivisiin kivikausiin. Suomen Kuvalehti 20.12.2020.

Paleofiktion kirjallisuusarkeologinen kaivauskertomus. Parnasso 6-7/2020.

Tapa, jota Diogenes harjoitti. Kaltio 6/2020.

Lämpöä ja perheyhteyttä. Kaltio 5/2020. Elokuvaohjaaja Hamy Ramezanin haastattelu.

Avoinna seikkailuille ja sitoutumiselle. Kaltio 4/2020. Monisuhteisuutta käsittelevä essee.

Kotviminen kirjoittamisen keinona. Särö 40-41, 2020. Kotvimista ja kirjoittamista käsittelevä essee.

Suomen etniset vähemmistöt ja liveroolipelit. Loki -roolipeliblogi 7.7.2020. Artikkeli etnisten vähemmistöjen huomioimisesta larpeissa, yhdessä Hanna Puolakan kanssa.

Kuvavälitteistä kirjaintoilua – kirjagram, kritiikki ja yhteisöllisyys. Suomen Arvostelijain Liiton juhlaesseesarja 14.6.2020.

Vanhuuden malleja eri ikäluokille. Kaltio 2/2020. Naisen ikääntymistä elokuvissa ja teatterissa käsittelevä essee.

Historian nivelessä Oder-joella. Stiiknafuulia 30, 2019. Matkakertomus Särö-residenssistä.

Oululaisessa flamencossa pohjoisen ja etelän reunat kohtaavat. Kaltio 5/2019. Lehti-artikkeli oululaisen flamencotoiminnan historiasta.

Kivisten kalajumalien vesillä. Kaltio 1/2017. Essee Iin Krunnien kalajumalaperinteestä.

Tiitu Takalo – Hyeena. SQS – Suomen Queer-tutkimuksen Seuran Lehti 1-2/2010. Sarjakuvataitelija Tiitu Takalon haastattelu.

 

Kritiikkejä

Vallan ja rakkauden neonvihreä baletti. Anni Sunin elokuva Sydänpeto. Kaltio, marraskuu 2022.

”Mulle tärkeintä on fiilis!” Anna Paavilaisen elokuva Kikka! Kaltio, lokakuu 2022.

Vaihtoehtolääkinnän suomalainen historia. Kalle Kananojan tietokirja Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950. Kuhnekylpyjä, sähköä ja suggestiota. Särö 7.6.2022.

Saamelaiset historiantulkinnat, totuuden etsintä ja sovinnon vaikeudet. Veli-Pekka Lehtolan tietokirja Entiset elävät meissä – saamelaisten historiat ja Suomi. Kritiikin uutiset 5.6.2022.

Elämä näyttää täydelliseltä kuin muna, kunnes murtuu. Hanna Bergholmin elokuva Pahanhautoja. Kaltio 1/2022, verkkolehti.

”Kuka myy itteään ja kenelle?” Niklas Lindgrenin elokuva Huonot naiset. Kaltio 1/2022, verkkolehti.

Kielten ja geenien siirtymisestä. Valter Langin teos Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria. Särö 43-44, 2021.

Kameran edessä kaikki on fiktiota. Hannaleena Haurun elokuva Fucking with Nobody. Kaltio 6/2020, verkkolehti.

Lempeää läheisyyden hunajaa byrokratian tuottamiin haavoihin. Hamy Ramezanin elokuva Ensilumi. Kaltio 5/2020, verkkolehti.

Tohkeissaan tarinoista. Jani Saxellin teos Tanssii kirjainten kanssa – Inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille. Särö 40-41, 2020.

Ylisukupolvisen trauman kirjallista selvittelyä. Maggie Nelsonin teos Jane/Punaiset osat. Huoma 2/2020.

Toipumiskertomus. Tiitu Takalon sarjakuva Memento Mori, verkko-Särö 5.5.2020.

Naurukin kuolee lopulta. Näytelmä 60, ensi-ilta 31.10.2019. Kaltio 1/2020, verkkolehti.

”Ei tässä oo kellään helppoo ollu!” Elokuva Teräsleidit, ensi-ilta 3.1.2019. Kaltio 6/2019, verkkolehti.

”Meillä on kamera ja meillä on nahkapuku, mitä muuta me tarvitaan?” Elokuva Rendel, ensi-ilta 22.9.2017. Kaltio, verkkolehti 2017.

Arkeologiasta innovaatioihin ja äideiltä tyttärille. Näyttelyarvio Kalevala Koru -näyttelystä. Kaltio 1/2017.

Slavoj innosti yleisön, mutta performanssi jäi löysäksi. Arvostelu Slavoj Žižekin keikasta Helsingin yliopistolla ja Kiasmassa. Kaltio 2/2010.

Kritiikkejä vuosilta 2001-2007.

Bi- ja panseksuaalisuus

Olen tutkinut suomalaista biseksuaalisuutta yli kahdenkymmenen vuoden ajan: vuonna 1999 aloin tehdä suomalaisten biseksuaalien haastatteluja kulttuuriantropologian pro gradu -tutkielmaani varten. Pro gradu laajeni myöhemmin lisensiaatintutkielmaksi, ja lopulta vuonna 2014 valmistuneeksi väitöskirjaksi.  Väitöskirjan ja uusien aineistojen pohjalta kirjoitin yleistajuisen tietokirjan Bi- ja panseksuaalisuus joka ilmestyi loppukesästä 2022 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana. Väitöskirjani Suomalainen biseksuaalisuus. Käsitteen ja kokemuksen … Jatka artikkeliin Bi- ja panseksuaalisuus

Kotvimisen vallankumous

Kotvimisen vallankumous koitti syksyllä 2018! kotviminen: työn tekemiseen olennaisesti kuuluva tauko, jota ilman työ ei valmistu; käsillä olevaan työhön liittymätöntä toimintaa, joka vie työtä eteenpäin; oman ajan ottamista ajattelulle vääjääminen: jumittamista, tahallista viivyttämistä, ahdistavaa saamattomuutta On aika unohtaa ylenpalttinen tehokkuus ja kotvia! Se on hyödyllistä ja tarpeellista: tauot ja ajattelulle annettu aika ovat osa työtä, eivät … Jatka artikkeliin Kotvimisen vallankumous

Toivon vahvat siivet

Läheisen traumaattinen menetys yhdisti ihmiset eri puolilta Suomea vuonna 2000. Jaettu kokemus tuen puutteesta ja oikeusjärjestelmän ongelmista antoi alkusysäyksen henkirikoksen uhrien läheisten oikeuksia ajavalle järjestölle. Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry julkaisee syksyllä 2020 juhlavuotensa kunniaksi tietokirjan Toivon vahvat siivet – Henkirikoksen uhrien läheisten vertaistukitoimintaa 20 vuotta. Teoksen on kirjoittanut kirjailija, kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuo. Teos … Jatka artikkeliin Toivon vahvat siivet

Seksuaalisuus ja sukupuoli

Biseksuaalisuus on ollut tärkein tutkimusaiheeni, mutta olen tutkinut myös muita seksuaalisuuksia ja sukupuolisuuksia.   Tieteelliset artikkelit Sexualised and gendered violence in educational environments as tools to reproduce and fight for heterosexist domination and pleasure. Co-authors: Vappu Sunnari and Mervi Heikkinen. Proceedings of 1st International Conference ”Values in Education across Boundaries”. Ed. Barbro Widerstedt. Faculty of … Jatka artikkeliin Seksuaalisuus ja sukupuoli

Japanilainen populaarikulttuuri

Tutkin myös japanilaista populaarikulttuuria ja siihen liittyvää suomalaista fanikulttuuria. Erityisesti olen kiinnostunut samansukupuolisesta seksuaalisuudesta mangan yuri- ja yaoi-genreissä, naiseuden representaatioista mangassa ja animessa sekä hentaista ja ecchistä yleensä. Toimin Anime- ja JapanPop -lehtien vakituisena avustajana vuosina 2006-2012. Tieteelliset artikkelit Raiskaus sivuraiteella: RapeLay, etnofetisistinen halu ja torjunta. Yhdessä Jaakko Meriläisen kanssa. WiderScreen.fi 2/2009 Halun leikkiä ja … Jatka artikkeliin Japanilainen populaarikulttuuri

Histel

Olen harrastanut historian elävöitystä Suomen Keskiaikaseurassa ja Oulun Interaktiivisissa Eläytyjissä OIEI:ssa 1990-luvun puolivälistä alkaen enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Viime vuosina olen elävöittänyt historiaa erilaisissa kotiseutujuhlissa,  keskiaikatapahtumissa ja Kierikin Muinaismarkkinoilla. Läheisin historiallinen ajanjakso itselleni on Suomen rautakausi. Olen kuitenkin elävöittänyt myös keskiaikaa, Pohjois-Pohjanmaan alueen kampakeraamista kivikautta sekä 1800-luvun talonpoikaiselämää kertomalla tarinoita ja esittelemällä perinnekäsityötapoja. Aiemmin myös … Jatka artikkeliin Histel